Vanhojen talojen purkuvimmalle Nokialla on laitettava stoppi

Nokialle on iskenyt Turun tauti: vanhoja rakennuksia puretaan surutta uusien tieltä. Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelin Nokian ainoan jälkifunkista edustavan Sotkanvirran rakennuksen tilannetta. Muitakin surullisia kohtaloita on. Poutuntien tiilirunkoiset kerrostalot ehdittiin jo jyrätä. Korkeemäenkatu 18:n vanha talo on sekin saanut kuolemantuomion ja Sarpatintien kerrostaloille ollaan puuhaamassa purkulupaa.

Vanhoja rakennuksia halutaan purkaa uusien talojen tieltä. Usein syynä on se, että rakennukset on todettu huonokuntoisiksi ja korjaaminen olisi liian kallista. Kysymys kuuluukin, miksi rakennukset on päästetty huonoon kuntoon? Kuka hyötyy, kun vanhoja taloja puretaan? Ja miksi Nokialla ei arvosteta vanhoja rakennuksia?

Purkukuntoinen ei välttämättä ole purkukuntoinen

Kuten sanottua, toisen roska on toisen aarre. Myös termi ”purkukuntoinen” voi tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Itsekin asun talossa, jota ostaessa seinässä kasvoi heinää. Jos korjauksia on laiminlyöty, voi olla edessä isoja remontteja. Mutta huonokuntoisiakin rakennuksia on mahdollista pelastaa, jos tahtoa löytyy.

Vanhoja taloja suojellaan purkamiselta parhaiten sillä, että pidetään rakennukset käytössä ja asuttuna. Mutta sekään ei aina riitä, kuten Sarpatintien kerrostalojen tilanne on osoittanut. Myös rakennusten kunnosta tulee huolehtia ja korjata ilmenneet viat ajallaan.

Poutuntien kerrostaloja puretaan marraskuussa 2020. Kuva: Alexsander Bagelius
Poutuntie 2-8 rakennukset on hiljattain purettu. Nokian kaupungin kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Poutuntien talojen neljän talon ryhmä oli säilynyt tyylillisesti eheänä ja yhtenäisenä. Arkkitehti Harry Schreckin suunnittelemissa aravataloissa oli tiilistä muurattu runko, sileäksi rapatut julkisivut ja sementtitiiliset harjakatot. 1950-60-luvulla rakennettuihin taloihin ei oltu tehty merkittäviä ulkoasullisia muutoksia. Purkupäätöstä perusteltiin sillä, että rakennukset olivat huonokuntoisia. (Kuva: Alexsander Bagelius)

Naapurikaupungissa Tampereella vanhojen rakennusten suojeluun on alettu herätä jo ihan eri tavalla. Siellä ääriesimerkkinä vanha tavara-asema haluttiin pelastaa miljoonakustannuksista huolimatta.

Miksi vanhoja rakennuksia on sitten suojeltava?

Vanhojen rakennusten suojeluun ja pelastamiseen on olemassa useita perusteita, joista tässä muutama:

  1. Vanhat talot ovat Suomessa harvinaisia, ne käsittävät maamme rakennuskannasta marginaalisen osan. Tuhoamalla vanhoja rakennuksia tuhoamme samalla myös historiaamme. Jokainen purettu vanha talo on iso menetys rakennuskulttuuriperinnöllemme.
  2. Vanhojen talojen säilyttäminen on ilmastoteko. Uusien talojen rakentaminen kuluttaa huomattavan paljon luonnonvaroja. Ilmasto kiittää, kun vanhat talot säilytetään ja korjataan.
  3. Ennen talot rakennettiin kestämään. Rakentamisessa ei tunnettu käsitettä ”rakennuksen elinkaari” – toisin kuin nykyään. Vanhat talot ovat hyväksi havaittuja ja toimivia, ellei niitä ole korjattu pilalle tai huoltoa laiminlyöty. Jos talo on seissyt samassa paikassa sata vuotta, miten joku kehtaa väittää että siinä on jotain vikaa?
  4. Vanhat talot ovat terveitä taloja, mikäli niitä ei ole pilattu huonoilla remonteilla. Toisin on monissa nykyisissä muovipussitaloissa, joita hengityskoneet pitävät keinotekoisesti hengissä.
  5. Korjausrakentamisella on työllistävä vaikutus. Korjaamalla vanhaa saadaan myös työllistettyä korjausrakentamisen työntekijöitä ja yrityksiä.
  6. Ja ovathan ne kauniita! Aiemmin rakennuksissa kiinnitettiin huomiota estetiikkaan ja yksityiskohtiin.
Korkeemäenkatu 18

Korkeemäenkatu 18: purku on myönnetty, tarkoituksena on rakentaa tilalle kuusikerroksinen talo. Rakennus on ainoana jäljellä Rautatienkadun ja Nokian valtatien välisellä alueella sijainneesta puutaloalueesta. Aumakattoinen puutalo on ilmeisesti Kumitehtaan rakennuttama virkailijatalo vuodelta 1928. Nokian kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että rakennuksella on kaupunginosan historiaan liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. (Kuva: Sami Karjalainen)

Onneksi on myös hyviä esimerkkejä

Monesti törmää väitteeseen, että vanhojen rakennusten tilat ovat nykyvaatimusten valossa epäkäytännöllisiä. Mielestäni tämä on laiskuutta. Kyllä vanhat rakennukset taipuvat myös nykyelämän vaatimuksiin. Lisäksi yhdistämällä vanhaa ja uutta arkkitehtuuria on mahdollista luoda kaupunkikuvaan mielenkiintoista kerroksellisuutta.

Tampereella vanhoja rakennuksia on hyödynnetty jo pitkään. Finlaysonin alue on yksi kaupungin vetonauloista, Tampellan vanhaan tehtaaseen on toteutettu museokompleksi. Tallinnassa Kalamajan vanhasta teollisuusalueesta on tullut trendikäs alue, josta löytyy mm. taidetta, museoita, ravintoloita ja kirpputoreja.

Onneksi Nokialtakin löytyy jo hyviä esimerkkeja vanhojen rakennusten uusiokäytöstä. Esimerkiksi Tehdassaaressa toimiva Tehdas 108 sekä viimeisimpänä Nanso-talo, missä toimii tällä hetkellä mm. taiteilijoiden työtiloja sekä Punainen Ovi -kuntosali.

Nokian Tehdassaaressa toimiva Tehdas 108 on upea esimerkki vanhan rakennuksen uusiokäytöstä. Kuva: Sami Karjalainen

Nokian Tehdassaaressa toimiva Tehdas 108 on upea esimerkki vanhan rakennuksen uusiokäytöstä. (Kuva: Sami Karjalainen)

Nansotalo Nokialla. (Kuva: Sami Karjalainen)

Nansotalossa toimii nykyään esimerkiksi taiteilijoiden työtiloja sekä Kuntotehdas Punainen Ovi. (Kuva: Sami Karjalainen)

Tampereen Tornihotellissa on onnistuneesti yhdistetty vanhaa ja modernia arkkitehtuuria. Vanhoissa veturitalleissa toimii mm. ravintoloita ja juhlatiloja. Kuva: Sami Karjalainen

Tampereen Tornihotellissa on onnistuneesti yhdistetty vanhaa ja modernia arkkitehtuuria. Vanhoissa veturitalleissa toimii mm. ravintoloita ja juhlatiloja. (Kuva: Sami Karjalainen)

Nokialla tarvitaan porkkanaa vanhojen rakennusten pelastamiselle

Jotta vanhojen talojen purkuvimma saadaan hävitettyä Nokialta, asialle on tehtävä jotain.

Nokialla on jo tehty vanhojen rakennusten inventointeja eli kartoituksia, mutta ne eivät vielä ole tarpeeksi kattavia. Inventointeja on jatkettava. Lisäksi inventoinneilla tulee olla merkitystä, eivätkä ne saa jäädä hyllyyn pölyttymään.

Vanhojen talojen purkuluvat on saatettava kriittisempään tarkasteluun. Tehdyistä inventoinneista huolimatta vanhoille rakennuksille myönnetään liian löperösti purkulupia. Kammottavimpana esimerkkinä Sotkanvirta, jota uhkaa purkutuomio. Helmien tuhoaminen on lopetettava.

Nokialta löytyy myös hylättyjä vanhoja rakennuksia. Nämä kohteet tulisi kartoittaa, minkä jälkeen tulisi kontaktoida rakennusten omistajat ja koittaa löytää niille uudet omistajat, jotka sitoutuvat kunnostamaan rakennukset.

Vanhojen rakennusten suojelusta ja säilyttämisestä ja korjaamisesta on tehtävä ensisijainen vaihtoehto – niin houkuttelevaa, ettei purkaminen ja uuden rakentaminen ole kannattavaa.

Sami Karjalainen, vihreiden kuntavaaliehdokas 2021

Sami Karjalainen

Kirjoittaja on Nokian vihreiden kuntavaaliehdokas.

Artikkelin kansikuva
Poutuntien kerrostaloja puretaan joulukuussa 2020. Kuva: Alexsander Bagelius.

2021-01-31T11:22:17+02:0031.1.2021|blogi|
Go to Top