Tehdassaaresta Nokian helmi, Sahanrantaan puukerrostaloalue ja hakekuljettimesta funikulaari? Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan nyt kunnianhimoa ja uusia ideoita!

Miltä kuulostaisi, jos Edeniltä pääsisi Nokianvirran rantoja pitkin kevyen liikenteen väylää aina Tehdassaareen asti? Sahanrannassa olisi moderni ja tiivis puukerrostalojen alue ja hakekuljettimesta tehtäisiin turisteja houkutteleva funikulaari. Tehdassaaressa olisi ravintoloita, kahviloita, vuokrattavia toimistotiloja ja designhotelli. Happotornissa toimisi näköalakahvila. Tehdassaaresta pääsisi sähkösiltaa Koskenmäen puolelle, missä vanha pirtutehdas toimisi Nokian teollisuusmuseona. 

Nokianvirran rannoilta kaupungin keskustasta on saatava puskat pois ja rannat on saatava kaupunkilaisten käyttöön. Kaupunkisuunnitteluun kaivataan Nokialla enemmän kunnianhimoa ja jopa hullunkurisia ideoita!

Tampere ja Nokia ovat kuin päivä ja yö

Alla olevissa kuvissa näkyy tutunnäköisiä maisemia Tampereelta ja Nokialta. Mitä yhteistä ja mitä eroa löydät kuvista?

Yhdistävä tekijä naapurikaupungeilla on se, että molempien keskustan läpi virtaa vesi. Teollinen historia näkyy yhä rannoilla, ja itse asiassa molemmissa kaupungeissa rannoilta löytyy myös yhä toimivaa teollisuutta: Tampereelta Tako ja Nokialta mm. Essity sekä Nokian Renkaat.

Siihen ne yhteneväisyydet taitavatkin jäädä.

Tampereella Tammerkosken rannoilla on kävelyreittejä, puistoja, ravintoloita, hotelleja, museoita, toimistoja sekä asuntoja. Tampereella kahden kilometrin pituisen Tammerkosken yli kulkee kymmenen siltaa ja uusia suunnitellaan.

Nokialla keskustan läheisyydessä Nokianvirran rannoilta löytyy puskia, ränsistynyt hakekuljetin, lisää puskia ja varikkoalue. Emäkosken sillalta katsottuna jossain pusikoiden takana vilahtaa myös Tehdassaari. Nokianvirran yli on parin kilometrin matkalla 2,5 siltaa – puolikas siksi, että Tehdassaareen asti pääsee siltaa pitkin, mutta siitä eteenpäin menevä sähkösilta (tämän jutun kansikuvassa yllä) on suljettu kaltereilla.

Syntyykö Nokialla uutta?

Olen asunut Nokialla vasta muutaman vuoden, mutta tuon tuosta törmään samoihin kysymyksiin ja ihmettelyihin: Miksi Nokianvirran rannoilla olevia puskia ei poisteta? Mikä on tuo sysiruma kuljetinputki, miksi sitä ei pureta? Miksi asialle ei tehdä mitään?

Usein kuulee perusteluja, että Nokianvirran rantoja ei vain ole mahdollista kehittää. Nokialla on paljon yksityisomistuksessa olevia ranta-alueita ja tonttien omistajilla ei tunnu olevan intressiä kehittää alueita. Tehdassaaressa on pato, joka saattaisi päästää vettä Tehdassaareen. Ja tietysti se yksi ylitse muiden: ei ole rahaa.

Kansallismaisema Tampereen patosillalta nähtynä. Oletko muuten ikinä ajatellut, että osa Finlaysonin rakennuksista sijaitsee vedenpinnan alapuolella? (Kuva: Sami Karjalainen)

Nokialla on upea teollinen historia, joka ansaitsee tulla nähdyksi. Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan reilusti enemmän kunnianhimoa, jotta Nokian kaupungin brändi saadaan nostettua uudelle tasolle. Tähän on täydet mahdollisuudet, jos vain tahtoa löytyy.

Syntyykö täällä oikeasti uutta, vai jääkö kaupungin slogan sanahelinäksi?

Tehdassaaresta Nokian todellinen vetonaula?

Tehdassaaresta olisi kaikki mahdollisuudet tehdä koko Nokian vetonaula, joka olisi vastaava alue kuin Fiskarsin ruukki, Finlaysonin alue Tampereella tai jopa Telliskivi Tallinnassa.

Tehdassaaressa on tällä hetkellä käynnissä isoja myllerryksiä. Saaressa toimii uniikki luovan toiminnan keskus Tehdas 108, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja kursseja. Lisäksi siellä on luovien alojen ihmisten työtiloja.

Birger Federleyn suunnittelema Nokia-yhtiön entinen pääkonttori puolestaan sai hiljattain uudet omistajat, kun kiertotalouteen erikoistunut Cireco osti upean jugend-linnan. Cireco Oy ja Tehdas 108 kaavailevat Tehdassaaresta kestävän kehityksen ja kiertotalouden malliesimerkkiä.

Parhaillaan on käynnissä huutokauppa entisen Upofloorin rakennuksen myynnistä. Vajaan parin kuukauden päästä nähdään, millainen on uusi omistajaehdokas. Harmillisesti huutokaupassa vain raha ratkaisee, eikä laadullisilla kriteereillä ja rakennuksen tulevaisuuden käyttösuunnitelmilla ole merkitystä.

Sahanrannan uudet tuulet

Nokian kaupunki on parhaillaan työstämässä uutta asemakaavaa Sahanrannan alueelle. Suunnitelman lähtökohta on hyvä: ”Alueelle on tavoitteena suunnitella monimuotoinen viihtyisä asuinalue, joka on tehokasta kerrostalo- sekä pientalo- ja rivitaloaluetta ja että sen rakentaminen käynnistyy, kun alueen maaperä on puhdistettu haitta-aineista. Alueelle rakennetaan vahva kevyenliikenteen verkko, jolta on hyvät yhteydet alueen ulkopuolelle.” (Sahanrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2020)

Sahanrannan alue sijaitsee Nuijamiestentien ja Nokianvirran välissä. (Kuva: Ruutukaappaus Nokian kaupungin kaavaluonnoksesta vuodelta 2017.)

Suunnitelmissa on rakentaa kevyenliikenteen reitti Nokianvirran rantaa myöten Edeniltä Sahanrantaan. Tärkeää myös olisi, että reittiä jatketaan edelleen rantaa pitkin Tehdassaareen asti.

Koska Sahanrannan historia liittyy vahvasti puuteollisuuteen, alueelle sopisi mainiosti tiivis puukerrostalojen alue. Nokia voisi toimia tässä siltäkin osin suunnannäyttäjänä, koska puurakentaminen on nousussa oleva trendi ja sopii myös erinomaisesti hiilineutraaliutta tavoittelevan kaupungin imagoon.

Sahanrannassa sijaitseva vanha teollisuusrakennus tulee säilyttää. Rakennukselle olisi mahdollista kehittää uusiokäyttöä. Tällä hetkellä upea kaariholvikattoinen rakennus on graffittitaiteilijoiden paratiisi. Mitä uusiokäyttöä sinä keksisit rakennukselle?

Arkkitehtikilpailusta uusia ideoita?

Jotta Nokianvirran ranta-alueet saataisiin arvoiseensa käyttöön, tarvitaan parempaa suunnittelua ja jopa pähkähulluja ehdotuksia. Esteet pitää raivata pois tieltä. Alueen kehittämiseksi olisi hyvä saada mahdollisimman paljon ideoita, joita ei pitäisi heti alussa lytätä. Arkkitehtuurikilpailu voisi avata silmiä uudenlaiselle Nokialle ja jo pelkän kilpailun avulla Nokia saisi lisää näkyvyyttä.

Ideointivaiheessa saisi heitellä myös pähkähulluja ideoita. Kuten vaikkapa tämä: Voisiko ränsistyneen hakekuljettimen rakenteita hyödyntää ja rakentaa sen paikalle funikulaarin? (Havainnekuva: Daniel Matvejenko)

Sami Karjalainen

Kirjoittaja on Nokian vihreiden kuntavaaliehdokas.