Koskenmäen kirjasto ja päiväkoti puretaan – tilalle rivitaloja
Orelinkatu 6-8:ssa sijaitsevat vanhat kirjasto- ja päiväkotirakennukset on tarkoitus purkaa. Tilalle on suunnitteilla rivitaloasuntoja. Rakennukset ovat olleet pääosin käyttämättöminä useita vuosia ja ne ovat huonossa kunnossa. Jälleen kerran vanhat rakennukset on jätetty ränsistymään ja odottamaan purkutuomiota.
Rakennus- ja ympäristölautakunnassa käsiteltiin tänään Orelinkatu 6-8:ssa sijaitsevien Koskenmäen vanhan päiväkodin ja kirjaston kohtaloa. Rakennukset ovat olleet useita vuosia käyttämättömiä, lukuun ottamatta kerhotoimintaa entisessä kirjastossa.
Punainen kirjastorakennus on 1950-luvulta. Päiväkotirakennuksista valkoinen puurakenteinen on valmistunut 1942 ja punatiilinen laajennusosa on 1970-luvulta.
Suunnitelmissa on purkaa päiväkoti ja kirjasto. Tilalle suunniteltiin alunperin kerrostaloja, mutta palautteiden myötä suunnitelmat kutistettiin rivitaloiksi.
Koskenmäen kirjaston on suunnitellut Mikael Nordenswan. Se on rakennettu vuonna 1950 alkujaan lääkärin kodiksi ja vastaanottotiloiksi. Koskenmäen kirjasto muutti rakennukseen Koskenmäen kansakoulun kellaritiloista vuonna 1985. Kirjaston toiminta loppui vuonna 2016.
Päiväkodin vanhemman, puurunkoisen rakennuksen on suunnitellut Mikael Nordenswan vuonna 1942 terveystaloksi.
Koskenmäen päiväkodin uudempi, tiili- ja betonirunkoinen rakennus (kuvassa taka-alalla) on vuodelta 1972 ja sen on suunnitellut Nokian kaupunginarkkitehti Rauno Vuorela.
Nykyisellään erityisesti päiväkodin rakennukset ovat surkean näköisiä: ikkunat on levytetty ja seinät on täynnä graffitteja. Rakennukset on todettu kuntokartoituksissa huonokuntoisiksi: niissä on pahoja kosteus- ja mikrobivaurioita, rakenteissa on asbestia ja ulkoseinät on maalattu lyijymaalilla.
Maakuntamuseo: ”selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, säilyminen tulisi turvata”
Maakuntamuseo kommentoi purkusuunnitelmia: ”Rakennukset ovat ilmeeltään pääosin hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneitä, mutta melko tavanomaisia ajan julkisia rakennuksia. Suomen modernia sotien jälkeistä arkkitehtuuria ja etenkin julkista rakentamista leimaa käytännöllisyys, koristelemattomuus ja vaatimattomuus. Harva aikakauden rakennus on tavanomaisesta poikkeava. Tavanomainenkin rakennus voi kertoa erinomaisella tavalla ajan rakentamisen tavasta, julkisesta rakentamisesta sekä niihin liittyneistä toiminnoista. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnittelualueen rakennuksista erityisesti Koskenmäen kirjastona toimineella, parhaiten alkuperäiset piirteensä säilyttäneellä ja yhä käytössä olevalla rakennuksella, on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennuksen säilyminen tulisi turvata kaavassa asianmukaisilla rakennusala- ja suojelumerkinnöillä.”
Maakuntamuseon lisäksi myös Ely-keskus peräänkuulutti palautteessaan asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia, mistä olenkin ollut tekemässä valtuustoaloitetta. Kaava ei saisi johtaa rakennetun kulttuuriympäristön arvojen menettämiseen.
Koskenmäen päiväkodin ja kirjaston tilalle on suunnitteilla rivitaloja.
Nokian kaupunki: ”eivät ole ainutlaatuisia”
Kaupungin vastineessa Maakuntamuseolle todetaan, että kyseiset rakennukset ”eivät ole arkkitehtuuriltaan tai historialtaan niin ainutlaatuisia tai aikakautensa tyyleistä poikkeavia, että ne nousisivat alueella erityisiksi kohteiksi.”
On harmillista, että vanhoja rakennuksia puretaan. Tämä tapaus on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, että rakennusten etukäteen tehtävälle inventoinnille on huutava tarve. Nykyisellään käy valitettavan usein niin, että kun havahdutaan siihen, että jotain rakennuksia uhkaa purkaminen, niin siinä vaiheessa rakennusten kunnostaminen tai suojeleminen on myöhäistä – purkusuunnitelmat on jo tehty.
Sami Karjalainen
Kirjoittaja on Nokian vihreiden varavaltuutettu sekä Rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsen.